Vihdoin kotona!

Tässä vierähti näemmä ihan hetki edellisestä kirjoituksesta, hups! Silloin oli tosiaan tilanne se, että asuimme väliaikaisesti yksiössä odotellen remontin valmistumista. Lopulta elokuun viimeisellä viikolla pääsimme muuttamaan. Remontti alkoi juhannusviikolla, eli projekti kesti kaikkineen n. yhdeksän viikkoa. Usko meinasi välillä loppua, mutta nyt ollaan oltu kyllä enemmän kuin tyytyväisiä. Tässä on vain ollut "vähän" kaikenlaista loppusäätöä, kotona on ravannut porukkaa viimeistelemässä urakkaa, ollaan purettu se 70 muuttolaatikkoa, koottu uusia huonekaluja, porattu ehkä tsiljoona reikää seiniin kuvia, tauluja ynnä muita varten ja niin edelleen. Hyvä deadline oli taaperon synttärikemut, niitä varten haluttiin saada koti melko lailla "valmiiksi". Nyt on melkein kaikki tavarat paikoillaan ja emännällä sisustusähky. Eli sisustuslehdet kiertoon, koti saa olla nyt ja asettua ja me nautitaan olostamme täällä, ja vihdoinkin myös ehditään ehkä istahtamaan sohvannurkkaan vaan olemaan. Tässä pieni kierros meidän rivarikodissa kuvien kanssa (varoitus, tästä seuraa aika monta kuvaa ja pitkät sepustukset mutta jotkut poloiset niitä pyysi niin täältä pesee):

Eteishallin seinät maalattiin, lattiassa se Meisterin ihana kalanruotoparketti, mikä asennettiin koko asuntoon pesutiloja lukuunottamatta. Portaikon alla oli ennestään vain vaatekomero. Komeroon rakennettiin remontissa seinä, jonka vasemmalle puolelle tehtiin pikkuvessa, ja oikealle puolelle tuollaiset mahtavat vetokaapit. Korkeampaan kaappiin mahtuu takit (siellä on rekki) ja matalammassa on molemmin puolin hyllyt kengille. Kaapit toteutti orimattilalainen puuseppä, jota voidaan lämpimästi suositella. Lupsakka mies, ja hyvä työnjälki!

Olohuoneessa tehtiin paljon sähkötöitä, pinnat maalattiin ja lattiaan asennettiin tuo parketti. Keittiöstä puhkaistiin päätyseinä olohuoneeseen ja olohuoneeseen eteisestä auennut "kaariovi" purettiin. Näin saatiin alakerrasta paljon entistä avarampi. 

Keittiö meni kaikkineen uusiksi. Se oli tosiaan ennen remonttia oma tilansa, joka sitten avattiin osaksi olohuonetta. Alemmassa kuvassa näkyy tuo "snägäriseinä", joka avattiin keittiöstä olohuoneeseen. Kantava kattoparru piti jättää paikoilleen, mutta meistä se sopii tilaan aika kivasti muodoltaan. Kuvassa näkyy vielä pari viikkoa sitten ympäriinsä lainehtineita muuttolaatikoita sekä uudesta kodista onnellinen koira :) 

Keittiö tilattiin Ikeasta. Sekä toimituksessa että asennuksessa (jonka teki yksi urakoitsijan työmiehistä) oli monenlaista ongelmaa, mutta itse laatuun ollaan tyytyväisiä. Ovet Veddinge-mallia, retrohenkiset lankavetimet ostettiin mahtavasta Hokolan helaliikkeestä Kalliossa. Välitilan laatat tosiaan Pukkilan Harmony-sarjaa. Keittiön työtaso aiotaan vielä vaihtaa valkoiseen kivitasoon, kunhan löydetään sopiva toimittaja. 

Kun vihdoin saatiin lupa pikkuvessan rakentamiseen remontin loppumetreillä, sai urakoitsija paiskia hommia ihan tosissaan, kun aikaa tehdä komerosta wc oli reilu viikko. Eristeet, laatoitus, maalaus, kalusteet, ilmanvaihdon kiviporaus portaikon kautta julkisivuun sekä sähkö- ja putkityöt siinä ajassa on melkoinen puristus. Mutta siinä se on ja voi että kun on just sellainen kuin suunnittelin! Allaskaappi ja allas Svedbergs, peili paikallisesta lasiliikkeestä, istuin IDO ja laatat Pukkila (lattia Octagon, seinät Harmony). Harmaanvihertävä sävy seinissä Tikkurilan Serpentiini. 

Sitten yläkertaan. Portaikkoon saatiin reilusti korkeutta, kun lastenhuoneen jatkeena ollut nukkuma"maja" purettiin sen yläosasta kokonaan pois. Portaikko maalattiin, ja portaisiin asennettiin uusi matto. On osoittautunut erittäin hyväksi valinnaksi lapsi- ja koiraperheessä, jossa etenkin aamuisin sännätään portaita ylös alas puoliunessa ja kiireessä. Ei luista tassut eikä töppöset ja on mukavan pehmeä aikuisenkin jalan alla. Tuo portaikon musta kaide on sellainen elementti, johon rakastuin suinpäin jo silloin tammikuussa, kun asuntoa ensi kerran tutkailtiin. Se sai siis olla just sellainen kuin on, mustaa maalia vain fiksailtiin hitusen.

Yläkerran kylpyhuone oli erittäin huonossa kunnossa, ja sitä purkaessa paljastui vielä tuo vuotaneesta rättipatterista aiheutunut kosteusvaurio. Kaikki purkuun ja kuivaukseen ja sen jälkeen lattialämmitys ja uutta pintaa. Lattiassa Pukkilan Hexagon laatta, seinissä Harmony. Allaskaappi, allas ja hana Svedbergs, istuin sekin IDO. Peilikaappi Ikean Storjorm. Luit oikein :D Kattoon asennettiin spotit ja uusi panelointi, valittiin puuksi kivan viileänvaalea haapa. Kylpyhuoneeseen on kuvan ottamisen jälkeen asennettu vielä tilanjakaja erottamaan suihkutilan ja suojaamaan kalusteita vesiroiskeilta. Se tilattiin kotimaiselta Hietakarilta.

Vieras/työhuoneesta purettiin (kuten muistakin makuuhuoneista ja olohuoneesta) massiivinen kaapisto. Seinät maalattiin Tikkurilan Decograyn sävyllä 1932, paitsi tuo päätyseinä, johon tuli Borås Tapeter -merkin Flora-tapetti. Vierashuoneeseen ja lastenhuoneeseen tilattiin myös uudet liukuovikaapistot Lakeus Designilta. Kaikkien huoneiden ihanat vanhat puuovet maalattiin uudelleen ja vetimiksi vaihdettiin kromiset pukinsarvi-painikkeet, nekin Hokolasta hankitut. 

Taaperon oma huone koki sekin suuren muutoksen, kun sen perältä purettiin sekä aiemmin mainittu maja sekä pieni vaatehuone, jotta saatiin enemmän tilaa. Seinissä sama harmaa sävy kuin vierashuoneessa ja perällä tosiaan uusi savunharmaa liukuovikaapisto. Toinen päätyseinä tapetoitiin Cole & Sonin Jungle-tapetin sävyllä China Blue. Pieni on tykännyt omasta huoneestaan kovasti!

Lopuksi vielä meidän oma makuuhuone, josta on käynti pienelle tuuletusparvekkeelle (käynti takapihalle on siis olohuoneesta). Makuuhuoneen värimaailma on tunnelmallinen ja pehmeä, ja sävyt muuttuvat hauskasti vuorokaudenajasta riippuen. Peräseinällä on Tikkurilan tummanvihreä sävy Syvänne ja muualla huoneessa Tikkurilan Angora. Sävy on sellainen puuterinen harmaanpersikka, lämmin muttei kuitenkaan beige. Tänne hankittiin uusi Pax-kaapisto Ikeasta. 

Sellainen remonttikesä meillä! Tiukkaa teki mutta kannatti. Vähän niinkuin synnytys, kamalaa just silloin mutta pahimman unohtaa jälkikäteen :) 

p.s. Risotto ja remontti hiljennee tämän maratontekstin jälkeen. Olen todennut, että niin kivaa kuin ruokablogin pitäminen olisikin, ei vaan tunnit riitä näiden ruuhkavuosien keskellä. Kokkaaminen jatkuu ja varmasti myös sisustaminen kunhan tästä toivun, mutta offline. Voikaa ja syökää hyvin ja tulkaahan ystävät kylään.